Muutaman tunnin younien (erittain makoisten sellaisten) jalkeen kammettiin itsemme ylos sangysta ja lahdettiin metsastamaan aamupalaa. Ensin kaytiin Oderwaldissa, ihania tuoreita  kauden vihanneksia ja kasviksia. Marketissa todettiin saksalaisten kasvisvalmisruokavalikoimien olevan kerrassaan loistavat ja reissukeittio taydentyi mm. lisaa-vain-vesi-soijapihveilla. Haettiin myos kaasupullo, tosin kaupasssa yhteensopivuudesta keittimen kanssa ei oltu niinkaan varmoja, koska ei tietysti tajuttu ottaa liitinosaa mukaan. Eika kumpikaan kyseista systeemia ole koskaan kayttanyt, arvottiin siis sopiva puteli. Myohemmin todettiin se taysin sopivaksi :)

Reililippuun kirjattiin ensimmainen matka, maaranpaana Koln. Alkuun ihasteltiin luonnollisesti tuomiokirkkoa, joka tosin naytti yovalaistuksessa viela komeammalta ja aavemaisemmalta (tama huomio tehtiin siis viime yona). Kirkossa sytytettiin kynttilat ja K onnistui hajusta paatellen karventamaan jotain, ilmeisesti hihansa.

Kuten tavaksi on muodostunut, paadyttiin taas keskelle haslinkia. Nuorten mielenosoitus demokratian puolesta tai sita vastaan tai jotain silta valilta (ei ikina paasty selvyyteen mita toiminnalla haettiin) oli saanut poliisit rynnimaan kaduille ja olo oli taas oikein turvallinen (poliiseja oli kaksinkertainen maara mielenosoittajiin nahden).

Haettiin turistikartta, mutta paadyttiin perinteeksi muodostuneeseen paattomaan palloiluun. Kaupat suorastaan kiljuivat shoppailemaan, joten muutaman tunnin paasta matka jatkui uusien lappuhaalarishortsien ja parin t-paidan kanssa (be my lucky hippo<3) Reinin rannalla mussutettiin evaita ja sen jalkeen suunnattiin paatuneiden suklaaholistien ykkosturistikohteeseen, suklaamuseoon siis. Sulan suklaamassan tuoksun tayttaessa aivot lihottavilla ajatuksilla katseltiin uusien herkkujen valmistusta. Paivan liikunta-annos saatiin lasten pelihuoneesta, jossa oli erittain hupaisaa pomppia tuoleilta toiselle, taysi-ikaisiahan tassa ollaan... Myos tyontekijat nayttivat nauttivan samasta puuhasta.

Ehdottomasti 5 euron paasylipun arvoinen paikka, suosittelemme kaikille suklaanystaville.  Paikan kahvilaan ei ehditty tutustua, kun taytyi jo kipittaa junalle.

Illalla kavelylenkilla Leverkusenissa lintubongarit paasivat vauhtiin kun K luuli haikaraa kurjeksi ja L ankkaa joutseneksi, hyva me. Epatoivoista sorsarakkautta ilmassa :D

Iso kiitos H:lle ja M:lle kun huolehditte meista parin paivan ajan.

P.S. Pikkukoirakuume kasvaa kaupungilla ihanuuksia katsellessa, onneksi T pitaa K:n elainluvun prinsessaoikeuksillaan yhdessa. Muutenkin taalla taas kadehditaan erilaista koirakulttuuria.